kesäistä

Meillä on mennyt ihan hyvin viime aikoina. Ainut mieltä painava asia on meidän Demin menetys.

Demi oli minun ensimmäisiä liskoja (ja viimeinen). Lajiltaan Demi on kultaskinkki eli Eutropis multifasciata. Oletettu herra eli noin 5 vuotta ja 6 kuukautta. Talvella Demi päätti olla syömättä pitkän tovin, luulin jo sillon, että lähtö olisi lähellä. Kuitenkin ötökkä alkoi taas syömään, hyvällä ruokahalulla. Demi söi siis todella hyvin, mutta alkoi laihtumaan. Viimeisen viikon aikana herra laihtui niin paljon, ettei jaksanut enää liikkua "korkealla" ja ryhdikkäästi. Antoi myös koskea itseään sinkoilematta hirveää kyytiä. Se oli huono merkki ja päätös lopetuksesta oli tehtävä. Ei moinen ollut enää skinkin arvoista elämää.

Demi oli luonteeltaan äärimmäisen stressiherkkä ja ihmis arka. Demi kuitenkin viihtyi paremmin pienemmässä ja avarammin sisustetussa terrassaan kuin samassa terrassa jossa oli enemmän piiloja ja suojaa. Isommassa terrassa stressaantui melkein hengiltä vaikka elinolosuhteet oli kunnossa.

Demi ja jo aiemmin menehtynyt Diiva olivat ensimmäiset herppini. He antoivat lopullisen potkun muihin matelijoihin. :)

Sitten mukavempiin asioihin.

Meillä kävi ihania vieraita kyläilemässä pitkän viikonlopun ylitse. Oli ihanat ilmat ja grillailtiin ja pidettiin hauskaa. Nipsukin nautti kun oli enemmän rapsuttajia.

Eilen oli viimeinen koulupäivä tältä keväältä. Meillä oli TYHY-päivä, eli työhyvinvointi päivä. Kävimme kirkkoveneellä soutelemassa ja paistamassa laavulla makkaraa. Ilma oli ihana. Onneksi ei satanut. Hieman kipeäksi tuo reissu minut sai, mutta kerrankos sitä.

Tänään on ollut kiire päivä. Aamusta ylös ja hammaslekurille soittoa. Suu kun on ollut hirmuisen kipeä. Sinne kasvaa viisaudenhampaita (tuleekohan minusta nyt sitten superviisas, viisas kun olen nyt jo ;) ). Nopeasti tulen kyllä palaamaan tavalliselle viisaus (tai tyhmyys) asteelleni. Ensi viikolla pääsen jo rötgeniin ja sitä seuraavalla viikolla hampaiden poistoon. Onneksi ei montaa kuukautta tarvitse odottaa. Kivut alkaa olla jo sitä luokkaa, että haluan noista hampaista eroon. Ovathan ne jo ainakin pari kuukautta kaivelleet miuta.

Päätin myös aloittaa öljyvärimaalauksen! En ole muutamaan vuoteen öljyväreillä maalannutkaan. Ihanaa päästä taas sutimaan kankaalle. Maalauksen aiheena on sinikieliskinkki ja taulun olisi tarkoitus mennä kaverille tuparilahjaksi, jos vaan se onnistuu. Voin hyvin nyt maalailla tuolla omalla pihalla ja viedä työn kuivumaan kellariin. Näin ei eläimet (tai ukkeli) kärsi tärpättien sunmuiden hajusta.

Kuvassa on maalaamani työ meidän Hirmusta. Kyseinen taulu on "kunniapaikalla" meidän kotona.